Toukokuu osa 2 2018

Käytiin eläinlääkärillä kontrollissa. Olin havainnut Redin voinnissa pieniä muutoksia, joiden perusteella arvelin että jotain muutoksia on tapahtunut joko sydämessä tai maksassa. Läähättelyä kävellessä (toki ilmakin on ollut poikkeuksellisen lämmin, edelleen painonnousua, ruokailun jälkeen levottomuutta ja mielestäni se myös juo enemmän.

Sydämessä ei ole tapahtunut muutoksia.  Muut sisäelimet näyttivät ultrassa normaaleilta, mutta haiman kohdalla oli kaikuisuutta ja maksassa näkyi selkeärajainen harventuma-alue. Onko se HSA:ta vai joku tulehdusperäinen juttu? Aloitettiin Redillä 3 vkon antibioottikuuri ja katsotaan miten tilanne etenee.

Verikoissa ei löytynyt mitään merkittävää. Maksa-arvot ovat edelleen samassa tasossa kuin tammikuussa eli lievästi kohollaan. Otettiin myös näytteet Cushingi n taudin selvittämistä varten (ei ole) ja haimaliposidi. Se arvo on vähän koholla, mutta ei niin paljon että olisi selvästi tulehdus tms.  Kuitenkin mietin Redin oireita ja sovittiin ell:n kanssa, että kokeillaan Redille vähärasvaista ruokavaliota.

Tätä tekstiä kirjoittaessani antibioottikuuria on jäljellä enää tämä päivä. Mielestäni Redin oireet ovat helpottaneet.

Viime päivinä on ollut lehdissä ja somessa kirjoituksia Kiinassa valmistettujen koirien kanapurutikkujen todennäköisesti aiheuttamista Falconin tautitapauksista. Vannoutuneena kotimaisten tuotteiden käyttäjänä häpeillen myönnän, että olen juurikin niitä tikkuja syöttänyt Redille pitkään ja usein. Redi on rotuisekseen ja ikäisekseen melkoinen puuhastelija, pureskelee kirjankulmat, pahvilaatikot jne. Nuo tikut ovat olleet oikeastaan ainoat mitä se kelpuuttaa syömään.

Muutama päivä sitten eräs tuttava, jolla on tapana tuoda koirille herkkuja, poikkesi ja ennenkuin ehdin sanomaan ruokavaliosta oli Redillä jo kanaherkkutikku suussa. Ajattelin että antaa mennä. Illalla kuulin miten Redin maha möyri, se kävi usein juomassa ja oli hieman rauhaton. Olipa sattumaa, kun seuraavana päivänä ilmestyivät someen ensimmäiset tekstit niistä herkuista :(

Yleisesti ottaen kaikki kuitenkin on hyvin. Redi leikkii ja touhuaa muuten normaalisti, mutta lenkit ovat lyhyempiä ja se ei enää kulje mukana isompien koirien pitkillä lenkeillä. Katsotaan miten tilanne muuttuu helteiden jälkeen.

Viime kesäkuussa emme uskoneet että Rediä enää olisi syksyllä koulun alkaessa. Elokuu kuitenkin tuli ja Redi otti kunnia-asiakseen olla aina mukana viemässä ja hakemassa eskarilaista. Aamulla se kolkuttaa ulko-ovea ja vilkuilee eteisen kelloa yhtä kärsimättömänä kuin emäntänsä, jos lasten aamutoimet eivät oikein edisty. Päiväkodin parkkipaikalla Redillä on omat isot ja pienet faninsa, joita ilahduttaa "karvainen eskarikuski". Ensi viikolla on esikoulun viimeinen päivä ja pieni musta mitä todennäköisimmin istuu myös tuolloin mukana kyydissä.

Niin monet asiat muistuttavat miten hemmetin onnekkaita ollaankaan oltu <3