Heinäkuu 2017
Kävimme syöpälääkärin konsultaatiokäynnillä. Yleistutkimuksessa Redi todettiin reippaaksi ja kaikki oli ok. Sydämessä kuului sivuääni 2/6, joka on kuulunut jo yli vuoden. Verikokeet olivat ok ja leikkaushaava hyvin parantunut.
Lääkäri kertoi sytostaattihoidoista ja totesimme, että jätämme sen hoidon ottamatta. Yhtenä vaihtoehtona kuulimme nk. metronomisesta hoidosta (Leukran ja Metacam), jonka tarkoitus on ehkäistä verisuonten muodostuminen. Tämä hoito toteutetaan kotona annettavilla tableteilla. Muita hoitoja ei ollut tarjolla. Sain mukaani reseptit ja kävinkin tabletin apteekista hakemassa. Lääkehoito oli tarkoitus antaa tyhjään mahaa, joten odottaisimme seuraavaan aamuun. Jostain syystä Redillä oli sinä yönä maha kipeänä ja se ravasi ulkona. Käytännössä istuin sen kanssa lähes koko kesäyön ulkona ja mietin mitä hemmettiä niiden tablettien kanssa tehdään. Redi oli koko leikkauksen jälkeisen ajan voinut älyttömän hyvin ilman minkäänlaista lääkitystä, ihan kuin kolme vuotta nuorempana haastoi muita koiria leikkiin ja nautti elämästään täysin rinnoin. Miksi antaisin sille yhtään lääkettä, joka kuitenkin kenties aiheuttaisi sille jotain sivuoireita? Jos olisin antanut sille jo illalla ensimmäisen Leukran-tabun niin siinä istuessani miettisin, aiheuttaako ne lääkkeet sen ripulin vai mikä... ja kun kerran mikään ei voisi tätä tautia parantaa. Päädyin siihen että ilman lääkkeitä mennään niin kauan kun kivutonta ja hyvää elämää riittää. Vaikka se olisi lyhempi kuin lääkkeillä sivuoireita kenties tietämättäni aiheuttaen.
Päätös tuon metronomisen hoidon käyttämättä jättämisestä oli todella vaikea ja avaamaton lääkepurkki kummitteli jääkaapin perässä pitkään. En tiennyt yhtään mitä odottaa seuraavaksi tapahtuvaksi. Ainoita ennusteita oli, että nyt elinaikaa parhaassa tapauksessa olisi jäljellä 2-3 kuukautta, mutta siitä miten tauti etenisi en oikein ymmärtänyt. Olisiko edessä pelkkää kitumista ja kärsimystä? Jostain luin sitten, että koiralle sairaus ei ole kivulias ennen kuin johonkin ilmestynyt uusi kasvain alkaisi vuotamaan. Nyt vain toivomaan, että uusia kasvaimia ei vielä pitkään aikaan tule.
Sain toivoa ja hyviä neuvoja kaverin kaverilta, jonka pumi-rotuinen koira on elossa ja erittäin hyvässä kunnossa yli kolme vuotta pernakasvaimen poiston jälkeen. Sekin siis on mahdollista <3 He tosin olivat ottaneet sytostaattihoidon ja toisaalta pernassa ollut kasvain ei ollut vielä tihkunut. Pumin omistajalta sain vinkin käyttää Karnosinia ja havupuu-uutejuomaa. Aloin antaa niitä Redille heti kesäkuussa. Tiedän että erilaisten vitamiinien ja juomien antaminen voi olla ns. huuhaata, mutta mitä menetettävää on?
Facebookissa liityin pariin hemangiosarkoomaan liittyvään keskusteluryhmään, esim.
- "Hemangiosarcoma Diet & Supplement Protocols for dogs - A holistic Approach"
- "Hemangiosarcoma"
- "Spleen Tumor in Dogs - Awareness Raising Group for Dog Owners"
Etenkin kaksi ensimmäiseksi mainittua olivat kesällä tärkeitä ryhmiä vertaistukena ja tiedonlähteenä. Vaihdoin Redin sapuskat nappuloista tuoreruokaan, mukaillen mm. oheisessa linkissä olevaa ruokavaliota https://lookaside.fbsbx.com/file/DogCancerDiet.pdf?token=AWxCwggSzUJfhM7Zn9z61qpn0APUnLyGydCiJEdand2r9xdYO7WJiARkwMHxbeEzkrDPPe5cCxtArtw7vchkYY-XcT4wD4031xnz0jaoCXNDEQe4OFsEOeH4vsux5MF0BpKXKvSIKy2LiR5Q09-JsXKD1yVwtyHOYFGYJMozglBlgA
Noissa ryhmissä olen huomannut myös sen ettei ole yhtä oikeaa vastausta siihen, mikä kenellekin voi auttaa selviämään pitkään ilman uusien kasvaimien syntymistä. Ryhmissä on pari "tilastoihmettä", joilla ei ole uusia kasvaimia ilmestynyt kahden vuoden kuluessa ensimmäisen kasvaimen leikkauksen jälkeen. Ryhmien jäsenet asuvat pääosin Yhdysvalloissa ja siellä tuntuu lähes kaikki käyttävän leikkauksen jälkeen Yunnan Baiyaon-nimistä lääkettä, kiinalaista rohdosta, joka paitsi estää kasvaimien syntyä niin pysäyttää sisäisen verenvuodon kasvaimen puhjettua ja näin pidentävän koiran elinikää. Tuntuu melko hurjalta touhulta! Tuota lääkettä suosittelevat siellä myös ns. perinteisen lääketieteen lääkärit.
Lääkäri kertoi sytostaattihoidoista ja totesimme, että jätämme sen hoidon ottamatta. Yhtenä vaihtoehtona kuulimme nk. metronomisesta hoidosta (Leukran ja Metacam), jonka tarkoitus on ehkäistä verisuonten muodostuminen. Tämä hoito toteutetaan kotona annettavilla tableteilla. Muita hoitoja ei ollut tarjolla. Sain mukaani reseptit ja kävinkin tabletin apteekista hakemassa. Lääkehoito oli tarkoitus antaa tyhjään mahaa, joten odottaisimme seuraavaan aamuun. Jostain syystä Redillä oli sinä yönä maha kipeänä ja se ravasi ulkona. Käytännössä istuin sen kanssa lähes koko kesäyön ulkona ja mietin mitä hemmettiä niiden tablettien kanssa tehdään. Redi oli koko leikkauksen jälkeisen ajan voinut älyttömän hyvin ilman minkäänlaista lääkitystä, ihan kuin kolme vuotta nuorempana haastoi muita koiria leikkiin ja nautti elämästään täysin rinnoin. Miksi antaisin sille yhtään lääkettä, joka kuitenkin kenties aiheuttaisi sille jotain sivuoireita? Jos olisin antanut sille jo illalla ensimmäisen Leukran-tabun niin siinä istuessani miettisin, aiheuttaako ne lääkkeet sen ripulin vai mikä... ja kun kerran mikään ei voisi tätä tautia parantaa. Päädyin siihen että ilman lääkkeitä mennään niin kauan kun kivutonta ja hyvää elämää riittää. Vaikka se olisi lyhempi kuin lääkkeillä sivuoireita kenties tietämättäni aiheuttaen.
Päätös tuon metronomisen hoidon käyttämättä jättämisestä oli todella vaikea ja avaamaton lääkepurkki kummitteli jääkaapin perässä pitkään. En tiennyt yhtään mitä odottaa seuraavaksi tapahtuvaksi. Ainoita ennusteita oli, että nyt elinaikaa parhaassa tapauksessa olisi jäljellä 2-3 kuukautta, mutta siitä miten tauti etenisi en oikein ymmärtänyt. Olisiko edessä pelkkää kitumista ja kärsimystä? Jostain luin sitten, että koiralle sairaus ei ole kivulias ennen kuin johonkin ilmestynyt uusi kasvain alkaisi vuotamaan. Nyt vain toivomaan, että uusia kasvaimia ei vielä pitkään aikaan tule.
Sain toivoa ja hyviä neuvoja kaverin kaverilta, jonka pumi-rotuinen koira on elossa ja erittäin hyvässä kunnossa yli kolme vuotta pernakasvaimen poiston jälkeen. Sekin siis on mahdollista <3 He tosin olivat ottaneet sytostaattihoidon ja toisaalta pernassa ollut kasvain ei ollut vielä tihkunut. Pumin omistajalta sain vinkin käyttää Karnosinia ja havupuu-uutejuomaa. Aloin antaa niitä Redille heti kesäkuussa. Tiedän että erilaisten vitamiinien ja juomien antaminen voi olla ns. huuhaata, mutta mitä menetettävää on?
Facebookissa liityin pariin hemangiosarkoomaan liittyvään keskusteluryhmään, esim.
- "Hemangiosarcoma Diet & Supplement Protocols for dogs - A holistic Approach"
- "Hemangiosarcoma"
- "Spleen Tumor in Dogs - Awareness Raising Group for Dog Owners"
Etenkin kaksi ensimmäiseksi mainittua olivat kesällä tärkeitä ryhmiä vertaistukena ja tiedonlähteenä. Vaihdoin Redin sapuskat nappuloista tuoreruokaan, mukaillen mm. oheisessa linkissä olevaa ruokavaliota https://lookaside.fbsbx.com/file/DogCancerDiet.pdf?token=AWxCwggSzUJfhM7Zn9z61qpn0APUnLyGydCiJEdand2r9xdYO7WJiARkwMHxbeEzkrDPPe5cCxtArtw7vchkYY-XcT4wD4031xnz0jaoCXNDEQe4OFsEOeH4vsux5MF0BpKXKvSIKy2LiR5Q09-JsXKD1yVwtyHOYFGYJMozglBlgA
Noissa ryhmissä olen huomannut myös sen ettei ole yhtä oikeaa vastausta siihen, mikä kenellekin voi auttaa selviämään pitkään ilman uusien kasvaimien syntymistä. Ryhmissä on pari "tilastoihmettä", joilla ei ole uusia kasvaimia ilmestynyt kahden vuoden kuluessa ensimmäisen kasvaimen leikkauksen jälkeen. Ryhmien jäsenet asuvat pääosin Yhdysvalloissa ja siellä tuntuu lähes kaikki käyttävän leikkauksen jälkeen Yunnan Baiyaon-nimistä lääkettä, kiinalaista rohdosta, joka paitsi estää kasvaimien syntyä niin pysäyttää sisäisen verenvuodon kasvaimen puhjettua ja näin pidentävän koiran elinikää. Tuntuu melko hurjalta touhulta! Tuota lääkettä suosittelevat siellä myös ns. perinteisen lääketieteen lääkärit.
Kommentit
Lähetä kommentti